Karhu (Ursus arctos)
Tuntomerkit: Suurin petoeläin. Pituus 135-250 cm. Häntä 5-15cm . Yleisesti naaraiden paino on 45-170 kg ja urosten 47-230 kg. Mutta on tavattu myös suurempiakin yksilöitä. Väritys vaihtelee mustanruskeasta kellanruskeaan.
Karhu on kanta-astuja. Jäljet ovat ihmisen jäljen kokoisia tai suurempia. Käyttää eturaajojaan tehokkaasti saalistukseen. On hyvin ketterä ja vahva, ui ja kiipeää hyvin.
Esiintyminen: Vahvin karhukanta on itärajalla. Esiintyy säännöllisesti myös Etelä-Suomesssa. Yleensä väistää ihmistä ja liikkuu öisiseen aikaan.
Talvehtii: Talven lumisenajan lokakuun lopusta huhtikuun loppuun saakka. Talvehtiminen voi vaihdella yksilöittäin.
Lisääntyminen: Kiima-aika touko-heinäkuussa, jolloin urosten välillä on taisteluja. Karhulla on viivästynyt sikiön kehitys jonka johdosta Kantoaika vaihtelee 194:n ja 278:n vuorokauden välillä. Poikaset syntyvät tammi-helmikuussa talvipesään. Poikasia on 1-4. Seuraavat emoaan seuraavan vuoden touko-kesäkuuhun.
Ravinto: Kaikkiruokainen. Marjat, kalat, viljat sekä nisäkkäät kuuluvat karhun ruokavalioon. Käyttää myös haaskoja. Karhu pystyy saalistamaan aikuisen hiven tai peuroja ja poroja.
Tuntomerkit: Suurin petoeläin. Pituus 135-250 cm. Häntä 5-15cm . Yleisesti naaraiden paino on 45-170 kg ja urosten 47-230 kg. Mutta on tavattu myös suurempiakin yksilöitä. Väritys vaihtelee mustanruskeasta kellanruskeaan.
Karhu on kanta-astuja. Jäljet ovat ihmisen jäljen kokoisia tai suurempia. Käyttää eturaajojaan tehokkaasti saalistukseen. On hyvin ketterä ja vahva, ui ja kiipeää hyvin.
Esiintyminen: Vahvin karhukanta on itärajalla. Esiintyy säännöllisesti myös Etelä-Suomesssa. Yleensä väistää ihmistä ja liikkuu öisiseen aikaan.
Talvehtii: Talven lumisenajan lokakuun lopusta huhtikuun loppuun saakka. Talvehtiminen voi vaihdella yksilöittäin.
Lisääntyminen: Kiima-aika touko-heinäkuussa, jolloin urosten välillä on taisteluja. Karhulla on viivästynyt sikiön kehitys jonka johdosta Kantoaika vaihtelee 194:n ja 278:n vuorokauden välillä. Poikaset syntyvät tammi-helmikuussa talvipesään. Poikasia on 1-4. Seuraavat emoaan seuraavan vuoden touko-kesäkuuhun.
Ravinto: Kaikkiruokainen. Marjat, kalat, viljat sekä nisäkkäät kuuluvat karhun ruokavalioon. Käyttää myös haaskoja. Karhu pystyy saalistamaan aikuisen hiven tai peuroja ja poroja.
Ilves ( Lynx lynx)
Esiintyminen: Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Tavataan harvakseltaan koko maassa. Liikkuu hämärin turvin ja öisin. Suosii vaikeakulkuisia louhikko- ja mäkimaastoa pesäpaikkanaan.
Lisääntyminen: Kiima helmi-maaliskuussa. Kantoaika on 63-72 vuorokautta, poikasia syntyy 1-3. Pennut ovat riippuvaisia emosta seuraavan kevääseen asti.
Ravinto: Lihansyöjä. Saalisvalikoima laaja pikkujyrsijöistä peuran ja poron kokoluokkaan asti. Ei yleensä tavata haaskalla.
Esiintyminen: Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Tavataan harvakseltaan koko maassa. Liikkuu hämärin turvin ja öisin. Suosii vaikeakulkuisia louhikko- ja mäkimaastoa pesäpaikkanaan.
Lisääntyminen: Kiima helmi-maaliskuussa. Kantoaika on 63-72 vuorokautta, poikasia syntyy 1-3. Pennut ovat riippuvaisia emosta seuraavan kevääseen asti.
Ravinto: Lihansyöjä. Saalisvalikoima laaja pikkujyrsijöistä peuran ja poron kokoluokkaan asti. Ei yleensä tavata haaskalla.
Kettu (Vulpes vulpes)
Tuntomerkit: Ruumiin pituus 60-80cm, häntä 35-55 cm paino 5-8 kg. Pienehkön koiran kokoinen. Yleisväri punertavan kellanruskea, kaula ja rinta ovat valkeat. jalat edestä mustat.
Esiintymien Yleinen koko maassa. Liikkeellä hämärässä ja yöllä viettää päivät luolassa tai suojaisessa makuupaikassa.
Lisääntyminen: Kiima-aika helmi- maaliskuussa. Kantoaika noin 52 vuorokautta. Kaivaa pesäkolon, jonne synnyttää 3-8 pentua touko- kesäkuussa.
Ravinto: Pienet jyrsijät, marjat, linnut, munat ja haaskat.
Tuntomerkit: Ruumiin pituus 60-80cm, häntä 35-55 cm paino 5-8 kg. Pienehkön koiran kokoinen. Yleisväri punertavan kellanruskea, kaula ja rinta ovat valkeat. jalat edestä mustat.
Esiintymien Yleinen koko maassa. Liikkeellä hämärässä ja yöllä viettää päivät luolassa tai suojaisessa makuupaikassa.
Lisääntyminen: Kiima-aika helmi- maaliskuussa. Kantoaika noin 52 vuorokautta. Kaivaa pesäkolon, jonne synnyttää 3-8 pentua touko- kesäkuussa.
Ravinto: Pienet jyrsijät, marjat, linnut, munat ja haaskat.
Poro (rangifer tarandus)
Tuntomerkit: Turkin väritys yleisesti harmaa mutta tavataan myös valkeita ja mustia poroja tai näiden värimuunnoksia. Paino vaihtelee 70-130kg.
Juhannuskesällä porot kootaan erotusaitoihin, joiloin Vasojen korvat merkitään omistajan korvamerkin mukaan.
Lisääntyminen: Syksyllä on porojen kiima eli rykimä aikana. Vaatimet synnyttävät touko-kesäkuun aikoihin yleensä; 1-2 vasaa.
Ravinto:
Syövät heinäkasveja, lehtiaineksia sekä jäkälää syksyisin maistuvat myös sienet.
Sarvet: Naaras sekä urosporoilla on sarvet mutta kiima-ajan jälkeen urosporo pudottaa sarvensa. Naarailla sarvet säilyvät kevääseen saakka. Porot kasvattavat uudet sarvet, joka vuosi kevään ja kesänaikana.
Tuntomerkit: Turkin väritys yleisesti harmaa mutta tavataan myös valkeita ja mustia poroja tai näiden värimuunnoksia. Paino vaihtelee 70-130kg.
Juhannuskesällä porot kootaan erotusaitoihin, joiloin Vasojen korvat merkitään omistajan korvamerkin mukaan.
Lisääntyminen: Syksyllä on porojen kiima eli rykimä aikana. Vaatimet synnyttävät touko-kesäkuun aikoihin yleensä; 1-2 vasaa.
Ravinto:
Syövät heinäkasveja, lehtiaineksia sekä jäkälää syksyisin maistuvat myös sienet.
Sarvet: Naaras sekä urosporoilla on sarvet mutta kiima-ajan jälkeen urosporo pudottaa sarvensa. Naarailla sarvet säilyvät kevääseen saakka. Porot kasvattavat uudet sarvet, joka vuosi kevään ja kesänaikana.
Koirasusi
Koirasusi on suden ja koiran risteymä. Nimitystä käytetään sekä vahinko- että tarkoituksellisista risteymistä ja ensimmäisen sukupolven risteymien jälkeläisistä susien tai koirien kanssa. Yleensä koirasudet ovat kuitenkin vankeudessa risteytettyjä, ja risteytyminen luonnossa on harvinaista
Koirasusien yhteisiä piirteitä ovat suurikokoisuus, tuuhea ja usein roikkuva häntä, vinot silmät, pitkä kuono ja suuret tassut.
Yksilöiden välillä voi kuitenkin olla suuria eroavaisuuksia. Koirasutta on ulkoisten tuntomerkkien yleensä mahdotonta varmuudella erottaa sudesta.
Koirasudet ovat lailla tai asetuksella kiellettyjä esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja monissa Yhdysvaltain osavaltioissa
Koirasusi on suden ja koiran risteymä. Nimitystä käytetään sekä vahinko- että tarkoituksellisista risteymistä ja ensimmäisen sukupolven risteymien jälkeläisistä susien tai koirien kanssa. Yleensä koirasudet ovat kuitenkin vankeudessa risteytettyjä, ja risteytyminen luonnossa on harvinaista
Koirasusien yhteisiä piirteitä ovat suurikokoisuus, tuuhea ja usein roikkuva häntä, vinot silmät, pitkä kuono ja suuret tassut.
Yksilöiden välillä voi kuitenkin olla suuria eroavaisuuksia. Koirasutta on ulkoisten tuntomerkkien yleensä mahdotonta varmuudella erottaa sudesta.
Koirasudet ovat lailla tai asetuksella kiellettyjä esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja monissa Yhdysvaltain osavaltioissa